I'm tillbacka! Käsittämättömään flunssaan ja pöpön alentaman immuunivasteen kärvistelyn kukistaa vain Urkin keittiön antimet: Peuran paahtopaistileikkeestä vuolemalla ja vååtimalla vååditut pikkupihvit, basic (mutta moninkertaisella valkosipulimäärällä) vitlök-potut ja keskieurooppalainen sallad. Siihen kyytipojaks mummon sekomehua ja ykkösolutta niin jopa lähtee elimistö käyntiin, kesäkin tulossa kuulema!

Monia tarinoita kerrottavaks bändin Joensuun reissulta ja muutenkin, pitää hieman vielä ihmisen olla sinut voimiensa kanssa niin sitpä sitä polkastaan taasen juna liikenteeseen. UGH!

Ootko ikinä tavannu viisasta miestä...?

Juu-up! Neljä RA-biisiä hörähti kummasti eteenpäin, jäi vielä huomiselle viimeiset kitaroinnit ja äkkipikainen miksaus, mutta sitpä tuota voip jo laittaa biisiä menemään eteenpäin. Pääsee Joensuun keikkaviikonlopulle pikanauhotukset pois mielestä ja jaloista. Sitpä tuota ryhdytään siihen "parhaimpaan" hommaan: odottelemiseen... Huh! Noh, tätähän se elo aina on.

Mutta, viikonloppuna Amatian voimalla Joensuun toivottavasti-ei-henkisesti-kylmään viikonloppuun, kyllä siellä kuitenkin kylmempi noin sään puolesta on kuin Kuopiolandiassa... Noh, antaa sukulaisten nauttia täysillä siellä Kontiorannan varuskunnassa tästä talven napakkuudesta, se vaan karaisee.. Saattaahan se vähän kismittääkin... Hah!

Ai niin ihan vaan omaa yhteisöäkin muistuttaen, 27.2.2010 suattaa olla duo-keikka tossa kot'kaapunnin jossain lähiopuarissa. Väännetään vielä asiaa eteenpäin. Hop!

The Good Ol' Boys lähtee korkkaamaan Vuorelan uuden pubin, Pub Kulkurin tossa huhtikuun alussa. On sitä Kunnonpaikassa ennenkin soitettu, ja vieläpä ihan sitä ihteesä elikkäs "humppaa" isolla H:lla, mutta nyt päästään viljelemään preerian ääniä kylpyläkansan röpöttelyn lomaan. Sounds exotic and jopa fun, aikoinaan Anttolanhovissa ym muunlaisissa kuntoutus- ja kylpyläpaikoissa meno oli kuin entisaikojen diskopaikoissa: menoa ja meininkiä...

RA:n maailmankosiskelu-biisien pohjia potkittiin neljän biisin voimalla eteenpäin, siitäpä on hyvä viimeistään lauantaina ammentaa isolla kauhalla muuta matskua päälle. Pitäis kuitenkin ensi viikolla saada biisit menemään etelän suurille herroille päin, jokin tarkoitushan niillä biiseilläkin on oltava. Tosin mukavahan niitä on omaan tarkoitukseenkin tehdä mökille puuvessaan kuunneltavaks, mutta fantsumpaa se on kun saa biisin laittaa arvottavaks isompaan resultat numret är -peliin. On ne nuo rumpalit ja basistit kovia, ei siinä kauaa nokka tuhise, tosin tuhis kun on joillain on harrastuksena kipeänä oleminen.. KEU!

Keikkaosioon saatiin yksi peruutus ja paikalle kaksi keikkaa; elikkäs Urkki ei ookaan soolona 26.3 Maljan ravintolassa keikalla, vaan 26.-27.3 duo Rampe ja Naukkis on Jyväskylän yössä zumbaamassa Hovi-pubissa. Jos asia on mennyt jakeluun niinkuin pitää, niin siinä samassa valokatoksessa kauppakadun varressa. Varsin mielenkiintoinen paikka "akustisesti" ja muutenkin, mut hirmu menohan tuolla oli viime kerralla, harvoissa Kuopion puareissakaan on semmonen meno olosuhteet ottaen. Jeah!

Ja huomenna sit Amatialaisilla nauhoitusten kimppuun, etelä vaatii lisää matskua joten sitä niille on annettava. Vaativat vielä samaa muottia mitä vähän aikaa sit tehdyt demot on, joten sillä mennään niin että heilahtaa. Tässä joskus keikoillakin kahdestaan vedetystä uudesta tsibaleesta pätkä, "Keskellä ei mitään". Jos oikeanvärinen arpa osuu kohdalle niin jonkun ajan päästä ne ei enää demoja oo, mut tehdääs vielä alustavaa duunia asian eteen. UGH!

Pidimme eräällä reissulla teatterikorkeakoulua varten improvisaatio-kisat, ja ajan hengen mukaisesti eräs jäsenistämme voitti kilpailun Havukka-ahon ajattelijan teemalla.. Finlands Svenska Television presentär: "Makkara-ahon ajattelija"

UGH! Semmottist joo keikkakalenteriin hyvin pientä lisäystä, sinne tosin tuli semmoinen keikka että kovimmat kuumakallet vaan tervetuloa! Meinaan keikkapaikan ätmös voip olla ihan lievästi rauhoittava, ainakin lämpötilan puolesta...

Ja Urkki Audion solidaarisuuden tyyssijaan tulee nauhottamaan tos ens kuun alusta kylän puitsujen bändi, tais olla ihan Wanton Blood nimeltään. Katotaan minkälainen mayhem saadaan heebojen kanssa aikaan.

Rakkauden Amataialaisilla pidetään näillä näkymin viikonlopun hujakoilla kolmen päivän nauhoituskarnevaalit. Lievästi verhoa raottaen voitaneen paljastaa että yleisölle vielä julkaisemattomat uudet biisit (demo-demot) on menny etelässä ensimmäisen sihdin läpi, ja nyt tehdään vielä purkillinen tärppejä lisää. Jospa tuota saatais kunnon ruutana koukunpäähän ja vieläpä pidettyä loppuun asti hakasessa. Ei oo ensimmäinen kerta kun ollaan taasen nuottasilla jotain isompaa asiaa onkimassa, mutta yrittänyttä ei panna, tais joku vanha taolainen sanonta kehoittaa..

Joskus kirjoittaminen on tervan juontia, joskus limpskan juontia. Kai se on lähiaikoina ollut sit sitä tervakantoa... Anyway, historiikin  uusin kirjoitettu vuosi  (2001-2002) saatu jotenkuten naulattua kasaan, sen vuoden tärkeimmät tapahtumat oli armeijan antama "miehen koulu", ja ensimmäinen eka kunnon studioviikonloppu bändin kanssa. Kumpikohan kuvista on kummasta tapahtumasta, se jääköön historian siipien suojiin...

Jo "perinteeksi" muodostunut kiekaisukiertue tutuilla paikoilla, melkein samat biisit melkein samassa järjestyksessä, believe it or not...
 

Jepulista jee, uusi vuosi viettoineen ja soittoineen takana, samoin äskeinen etelän rundi. Sitä ennen onkin vietetty ihan semmoista joululomaa henkisessä ilmastossa, ei oo löytyny tietokonekynään mustetta ja pakkaset ovat panneet ajatukset koville.

Mutta, tästäpä se vuosi taas lähtee kikkailleen eteenpäin. Kuvagalleriassa on muistoja uudenvuoden zumbailuista ja kaikenlisäks viime viikonlopun etelän rundailusta. Tosin käytiinhän siinä melkein tuolla slobovorskin maassakin. Kunhan tästä vielä tormakoituu niin pistetääs lisää seikkailuista ajatusta, rankka mutta sitäkin hauskempi retki takana weekendiltä.

Nuorempaa sukua on lähteny inttiin eilen, joten katotaas jos saatais vielä kaiken lisäks tonne historiikkiin Urmaksen SA-int touhuiluista muistoja, ihan vaan sillä että muistettais ne realiteetit: jokainen tavallaan ja tyylillään... Soittokunta on ilmiselvästi soittajille, siellä ei liialliset skarppailijat ois viihtyny... HAH!

Sisäkopassa lukee 197061, joten eiköhän tuo ole niitä oikeita 70-luvun "vintage"-soittimia... Vaatii ehken pientä huoltoa, mutta kyllä siitä ihan soittopeli saadaan. Ehta itänaapurin käsityöläistuotannon taidonnäyte, mahorkka ja koipallojen tuoksu oikein pölähtää etteeriin kun tapailee ääniä ajan patinoimasta puurungosta...

Soitin on aikaisemmin ollut (luultavasti koko elinikänsä ajan) erään sepän omistuksessa, ja se oli viimeisimmät vuodet Kosulan sivukylän kämpässä yleisenä ilon tuottajana. Siellä on muillakin tavoilla tuotettu iloa elämään semmoisella meiningillä, että tais päästä instrumentti vähän liian rauhalliseen ympäristöön... Noh, se on hyvä vaan että on elämää nähty!