Suht diippiä nörttäilyä

Tää on kyllä turhaa A) säätämistä B) ittensä ärsyttämistä (turhien!) haasteiden kautta ja C) ylimääräisten vaikeuksien etsimistä, mutta siksihän haasteet (ja teknologia) on keksitty – niiden kanssa taistellaan. Aina. Miltei aina. Anyway, asiaan: Nettikoneena (tai pidemminkin nettikäyttiksenä) on ollut alkuvuodesta 2008 lähtien Ubuntu. Mikään oman käytön windows-kone ei oo niistä ubuntun käyttöönoton alkuajoista lähtien koskettanu internetin ihmeellistä maailmaa, ehkä lievää puritanismia mutta kahden maailman parhaat puolet kevyesti ja ylivoimaisesti ollu helposti käytössä. Eikä aikomusta vaihtaa. Pelimiehet (ja rahamiehet) sanois moisesta touhusta lyhyesti ja ytimekkäästi: hanki mäkki. Siihen ei oo kuin yks vastaus – never. Osittain mielipiteellinen päätös (älä mene lauman mukana, lampaat ja apinat menee) ja osittain omiin kokemuksiin, ei tosin mittakaavallisesti mitenkään huimiin käyttökokemuksiin. Mutta, Apple – iPad2 riittää ja sekin on hintaansa nähden aika vaatimaton. Ja RAJOITETTU. Hackintosh on myös hiukka tuttu (taitaa yhdellä kovolla edelleen olla) ja sitä kautta se synsteemi nähty mutta ei. Ei vaan iske. Voimakkaan ja vuodatuksellisen intron jälkeen päästään seuraavaan jutskaan -> itse asiaan!

Kaiken demoamisen, nauhoittamisen, äänittämisen, musiikkiteknillisten virheiden ja huonojen tuotosten sydämenä on ollut (about vuodesta 2006 lähtien) REAPER. Eka synsteemi oli Pro Tools (about 2005) ja Pro Toolsin vaatima (minimalistinen) MBox1, ne oli jänniä aikoja. Ei menny varmaan kuin pari kuukautta ennenkuin sai virheetöntä audiota (sisään&ulos) Pro Toolsin kanssa, klassiset error-ilmoitukset tulivat varsin tutuksi. Ja siinä vaiheessahan Macintosh-kaverit sanoivat että hanki mäkki, säästyt kaikilta vaivoilta ja hiusten harmaantumiselta. Noh, eka oma PC-läppäri oli kuitennii jo hankittu sitä juttua varten niin eihän sitä voi lähteä yhtäkkiä vaihtamaan jne kalliimpaa (!!!) läppäriä hankkimaan. Loppujen lopuksi kaikki oli kiinni läppärin omasta akunhallinnasta, ACPI-battery piti kytkeä pois päältä. Sit rupes toimimaan niinkuin tarkoitettu on. Never give up!

Windowsin puolella siis asiat menee parhaimmillaan (nykyään, ennen piti tuunata ja optimoida windowsia audiota varten) niin että asennat windowsin (kympin) plus ehkä tarvittavat ajurit näytönohjainta ja emolevyn kaikenlaisia synsteemejä varten. Sitten käyttöohjeen mukaisesti ääniraudan ajurit sisään ja lopuksi äänitysohjelma. Parhaimmillaan ja nopeimmillaan demopaja on pystyssä ihan silleen huomaamatta in no time. Gut. Mutta, öh, hehee ja hupsista, ei oo ubuntun puolella ”ihan niin” simppeliä! Joskus 2008 tienoilla tuli hankittua EMU 0404 USB pikkunäppäräksi äänitysratkaisuksi massiivisten firewire-äänirautojen ohelle ja vaikka on ottanut damagea vuosien varrella (toisen sisääntulon gain-potikka pääosin rikki) niin silti toimii mukavasti, JA sille on nykyään olemassa plug-and-play -tuki ubuntussa. Oli jo about viisi vuotta sitten mutta ei silloin kyllä mitenkään vakaasti silloin toiminut. ELI, windowsin puolella hommat toimii todella tyylikkäästi 64-samplen latenssilla, voip demoilla huoletta+heitellä aika raskaita plugareitakin kehiin (muistisyöppöjä rumpusoftia tms) ja hommat eikun vaan rullaa pehmeesti eteenpäin. Jesh! Entäs ubuntun puolella?

Mistähän sen aloittais.. No ok, hienoa että äänirauta ensinnäkin tunnistuu ubuntussa, tuo ”tosivehje” Profire 2626 kun ei tunnistu millään tavalla – ei oo ajureita olemassa. Eli siihen ei auta pliis ja pyydän, voisitko ja auttaisitko, kyseinen kapistus on turha verkonpaino linux-maailmassa. Antaapa sen siis olla, sillä on kyllä paljon käyttöä windowsin puolella.. (Windows 10:lle ei ole edes tehty ajureita EMU:lle, Win7:llekin on olemassa vaan beta-tason ajurit mutta thank god ne toimii kympissä – alles gut). Ok, back to the ubuntun puolelle. Kun EMU:n yhdistää bootin aikaan koneeseen niin se tunnistuu automaattisesti ja löytyy suoraan asetuksista, äänen (outputin) saap kuulumaan varsin vaivattomasti ja mummokin varmaan sen osais säätää. Helppo homma siis. Entäs sit kun pitäis saada ääntä sisään, mahd matalalla latenssilla ja vielä semmoiseen ohjelmaan sisään/ulos joka ei ole edes alunperin yhteenkäypä windowsin kanssa? Eikun netin ihmeelliset ja auttavat foorumit käyttöön ja löytyyhän sitä vinkkiä pulassa pyöriville:
http://kxstudio.linuxaudio.org/Documentation:Manual:wineasio_and_reaper

Wine (Wine-rt), WineASIO, Cadence, JACK, Reaper. Noilla pääsee alkuun, onnistuessaan aika paljon pitemmällekin. On kyllä ollu niin hämmentävää (silti aina mielenkiintoista) että pitääpä kirjottaa ihan muistiin mitä piti tehdä ja miten, tämän pitäis olla loogisin järjestys:

  1. http://kxstudio.linuxaudio.org/Repositories tästä lähdetään, tältä sivustolta kun asentaa noi kaks pakettia eli https://launchpad.net/~kxstudio-debian/+archive/kxstudio/+files/kxstudio-repos_9.2.2~kxstudio1_all.deb ja (ubuntu 15.10 ja uudemmat vaatii seuraavan) https://launchpad.net/~kxstudio-debian/+archive/kxstudio/+files/kxstudio-repos-gcc5_9.2.2~kxstudio1_all.deb niin nyt on kxstudion repot käytössä. Gut.
  2. Seuraavaksi Wine sisään. Normirepoissa on jaossa (vain) perustyypin Wine, sitä ei kait oo tehty erikoisemmin matalan latenssin toimintaa varten. Eli, kxstudion repoissa on wine-rt-amd64, se vaan systeemiin sisään. rt=realtime. Siihen perään wineasio-amd64, mitäpä tuota enää 32-bittisiä ohjelmia yrittämäänkään niin kaikki vaan 64bit-tasolla. Ohje käskee rekisteröimään wineasion päätteessä: wine64 regsvr32 wineasio.dll
  3. Sitten Cadence sisään, saattoi olla että JACK asentui siinä samalla. Mutta ainakin Cadence koneeseen.
  4. Reaperin 64bit-versio lataamaan tuolta ja sitten asennus Winen kautta. Asennuksen jälkeen ei vielä itse Reaperin käynnistystä, se myöhemmin.
  5. SITTEN, ehkä alkutaipaleen säätäjälle (ubuntu ja yleisesti) vaikein homma, Cadencen/JACKin säätämistä. Näille pitäis olla paremmat selvitykset että mitä mitäkin tarkoittaa, tai sit pitäis joitain presettejä olla olemassa joista vois lähteä sitä matalinta latenssia hakemaan. Ei kaikki oo raketti-insinöörejä.. Tai ees insinöörejä! Kuvat säädöistä alempana. (USB-äänikorteille suosittelevat JACK-Driver -kohdan Periods/Buffer -kohtaan numeroa 3, testattu on ja kannattaa. Muille äänilähteille tms -raudoille 2)
  6. CPU saattaa pomppia edestakaisin kuorman myötä ja aiheuttaa erittäin suurella todennäköisyydellä xruneja, tämän paketin asentaminen laittaa asian järjestykseen: indicator-cpufreq tämän myötä pääsee säätämään saman temppuhomman kuin windowsissa, eli prossu tyyliin ”high performance”-leveleille. No more throttling! Tämä näkyy myös sit Cadencen ohjausruudussa, gut.
  7. Sittenpä Cadencesta JACK Status-kohdasta vaan Start, eli asenneltu kokonaisuus käyntiin.
  8. Nyt Reaperi päälle ja sieltä asetuksista Audio-kohdasta ASIO valintaan, pitäis wineasio ilmestyä input/output-kohtiin.
  9. Kaiken järjen mukaan äänen pitäis vähitellen kuulua tai ilmestyä oikeiden input-valintojen myötä Reaperin raidalle, ehkä!!! Voi olla että (vääjäämättä) heittää xruneja Cadencen säätöhommien etusivulla, low-latencyn kerkeniä kannattaa kokeilla. Ei välttämättä poista kokonaan xruneja mutta vähentää niitä, kokemuksen syvällä rintaäänellä. Tuolta -> https://help.ubuntu.com/community/UbuntuStudioPreparation#Low_latency_kernel
  10. Enjoy making music..

lowlatkernel2 cadence1 cadence2 cadence3 cadence4

 

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.