Ukko Happonen

Uskomatonta, 25% akustoinnista valmis. Melkein..

Niin vaan ensimmäinen akustolevy valmis! Jos ois enemmän rahaa ja vähemmän aikaa niin teettäis kyllä kiltisti jollain muulla moiset, mutta kun on enemminkin tilanne toisinpäin niin sillon pitää tehdä ite! Ja ite tehty on aina tunnearvoltaan rakkaampi.. Hyvin demppaa soundin, imee alakerrasta yläkertaan kaiken, wuhuu. Jospa huomenna sais kolme muut valmiiks ja sijoiteltua vieläpä paikoilleen niin ollaan jo aika pitkällä suunnitelmissa. Pitäis vielä saada isoin akustolevy kattoon, sitä ei yksin kehtaa repiä sinne tai käyp pahasti!

Fotot projektista

Uusi bändi ready!

Juurikin takana ensimmäiset reenit/koesoitot, homma käy ja kukkuu! Kalapuikko-orkesterin projektinimellä kasattu poppoo täten kasassa ja seuraavissa harjoitteissa otamma jo parin setin täydeltä biisejä hanskaan, jospa kolmansissa koitoksissa ois jo kolme settiä uunista ulos. Kokoonpanossa on:

  • Mika Tirkkonen – rummut
  • Saku Hyvärinen – basso
  • Jaakko Happonen – komppikitara
  • Allekirjoittanut – laulu/kitara

Nyt on heviä ja beat-musiikkia mitä kahlata läpi, tästä jatketaan että heilahtaa. Heissulivei!

Heviä + heviä + humppaa, melkein

Jaahas.. Eilisiltana katsastettu suhteellisen klassikko Impaled Nazarene ihan livenä Henrin puarissa, tosin viimeinen puolituntinen tuli ehkä katsottua korvilla eli kuunneltua. Sanotaanko näin että Napalm Death on tohon verrattuna varsin melodista ja sanoista saa selvän.. Oli aika rytkytystä, Peer Günt potenssiin miljoona ja laulajalle raivotauti diagnoosiks niin aika lähellä ollaan olennaista, noin niinkuin kiteytettynä. Aika touhua!

Ja sitpä oli tänään hevibändin reenit, niin se vaan välistä reenaus kannattaa. Rupes jo biiseistä saamaan selkoa ja olipa jopa jotain tarttunu onkeenkin, jotkin biisit meni jo melkein oikein! Ens kuussa vasta seuraavat reenit, siihen mennessä kerkeäis jo ottaa kaikki tsibaleet hanskaan. Hope so!

Ja tiistaina sitten uuden beat-bändin ensimmäiset koitokset reenien muodoissa, katsotaan saadaanko neljällä jepellä tarpeeks melua aikaiseksi. Melkeinpä jännä paikka, uuden edellä on aina tutinat!

Food for thought

Barfly-elokuvan (ei oo tosin Mickey Rourken voittanutta..) uudempi versio Factotum sisälsi aivan käsittämättömän hienon lopetuksen, jollain tapaa pysäyttävä kasa sanoja joiden merkitys avautuu jokaiselle oman mielen mukaan. Ei tietoa onko suoraan kirjasta lainattua tavaraa repliikkiin, vai onko käsikirjoituksen muokkaamaa/tuottamaa, mutta tässäpä loppuslogan:

"If you’re going to try, go all the way. Otherwise don’t even start. This could mean losing girlfriends, wives, relatives, jobs, and maybe your mind. It could mean not eating for three or four days. It could mean freezing on a park bench. It could mean jail. It could mean derision. It could mean mockery, isolation. Isolation is the gift. All the others are a test of your endurance. Of how much you really want to do it. And you’ll do it, despite rejection in the worst odds. And it will be better than anything else you can imagine. If you’re going to try, go all the way. There is no other feeling like that. You will be alone with the gods. And the nights will flame with fire. You will ride life straight to perfect laughter. It’s the only good fight there is."

Work in progress

Hiljalleen, hiljalleen. Pitäis jostain löytää kaikenlaisia samankorkuisia lipastoja vanhojen akustiikkalevyjen alle, sais ne oikealle korkeudelle paikalleen. Miksaustilan tapetit on vähintäänkin 1700-luvulta, pitänee iskeä julisteita täyteen koko huone niin ei oo ihan niin sairaalatunnelma..