Lehtijuttuja jonkun vuoden takaa
Kuten vanha soittokaveri aikaan tokaisi että mitään ei saa jos ei ihan koko ajan yritä.. No on yritelty ja välistä osunut maaliin ja välistä ei, tärkeintä kuitennii ettei ihan kokonaan pysähdy. Ja yrittää, uuttakin. Loppuun asti. Eipä siinä paljoa muuta voi hävitä kuin, ööööööh.. Aikaa, rahaa, voimavaroja, suuntavaiston, itsensä jne. Mutta jos ei joskus eksy niin ei voi myöskään löytää perille, jos ei joskus häviä niin ei voi voittaakaan.. Noh, aika diippiä itseprojektiota ja analyysiä mutta joskus näinkin. Ei oo kovin ikävä tiettyjä aikoja elämästä, mutta sitäpä vartenhan sitä elämää eletään että siitä voi oppia ja kasvaa – olkoon sit kyseessä ihmisyys, soittotaito, elämisen taito, yhteisöllisyys tai yleensäkin vaan peruselementit kokonaisuuden monimutkaisessa palapelissä. Suunnitelmat muuttuu ja tavoitteet myös, nyt ollaan jo aika lähellä pitkän matkan maaleja. Jeh!!! 🙂
