Ja niinhän se matka alkoi, heiluttaen kumpookin jalakoo… Nimittäin ristiretki Tampellan/Nääsvillen suuntaan kirkkaana kesäaamuna, just soppelisti kesäkuun avauspäivänä. Kaikki ennusmerkit olivat kohdallaan, kelikin kuin tilauksesta, varmaan 20 astetta jo aamutuimaan. Puoli kymmenen maissa lähtö Kuopiosta, oikein iloisesti iloisella porukalla ja iloisimmalla matkustusmuodolla: matkailuautolla!

Auton haltijalla oli vielä joku työhomma matkalla, joten ei todellakaan ajettu suoraan Tampereelle vaan Hämeenlinnan viereen jonnekin tuuran kuuseen. Siellä sit vielä about tunti venaamista ja aurinko se vaan jaksoi porottaa… Uskomatonta, ennenkuin ees päästiin Nääsvillen laitamille niin matkaa oltiin tehty jo about 7 tuntia… Suoraansanottuna nostalgisimmat ja kansallisromanttisimmat mielikuvat matkailuautoilusta ja myyteistä sen ympäriltä karis aika tyylikkästi matkan varrelle… Sit vielä käsittämättömät ruuhkajonot ja vapaan parkkialueen metsästys siihen kaupan päälle niin aika rähjäistä sakkia tuli autosta ulos parkkipaikalla. Joka oli kirjaimellisesti sillan alla joku epämääräinen "vapaa" paikka, buahahaa!

Mutta mutta, niinpä sitä vaan aika haavat parantaa ja varsinkin jos suht’ iso keikka alkamassa samana iltana, japadabaduu. Eihän siinä sen erikoisempaa, hieman isompaan ihmisvirtaan vaan sekaan heilumaan ja avoimin mielin bändiä kuuntelemaan. Sounds good, feels good! Ja Highway to hell lunasti about 20-vuotisen kuuntelun asettamat odotukset: tippa silmässä mukana huutaen… Aijai!

Tunnelmapalaa videon muodossa, naturaalisesti:

Holy thunder, Batman! Viime perjantaina käytiin bändillä soittamassa Hotelli Savoniassa pipien ihmisten hoitajien bileet, nehän oli yllättävän rempseät ja oikealla tavalla vauhdikkaat "juhlat". Varmaan ne Savonian muistot ja ilmapiirin mielikuvat (ennen keikkaa) olivat vielä vahvasti mielessä eräältä hääkeikalta about vuodelta 2004 tai 2005, elikkäs "vanhalla" RA:lla käytiin silloin soittamassa ihmiset avioliiton ihanaan satamaan. Oli muuten niin kankeat juhlat ettei usko einarikaan, muistaaksemme niistä juhlista jäi elämään ilmavahkona lausahduksena vertaus häistä ja hautajaisista. Siis lähinnä siitä että joskus niissä toisissa bileissä on sittenkin hauskempaa…

Sitpä lauantaina Ullan Krouvissa yhden miehen show, eihän siinä sen erikoisempaa. Tosin lisämomenttia illan kululle antoi viikolla raksalta saatu jonkuntyyppinen afrikan flunssa, kurkku muistutti kaktuksen ja hiekkaimurin risteytystä. Sangen mielenkiintoinen olotila laulamiseen, mutta vähän vaikea lähteä hakemaan sairaslomaa… Heh. Eihän siinä, jeppaillen ja kikkaillen ilta loppuun ja syvä kumarrus. Ullassa on aina letkee tunnelma, ja mitä alkuillasta näki (ja haistoi) niitä ruoka-annoksia niin jossain vaiheessa sinne pitää kyllä lähteä syömäänkin. Anpiliivipol odöör!

Ja aijai, huomenna soittaa kuulema Tampereella päin yks bändi musiikkia.. Thunder! Road trip päälle ja kuuntelemaan kun pikku-ukot soittaa käsittämättömällä volalla kolmen soinnun rokkia. If you want blood, you got it!!!

Juupati juu, tuolla Musat ja videot-osastolla on lissee menneisyyden soitantoja, aikajärjestyksessä tuli vuosi 2003 vastaan. Sieltä ajalta tallentui tiettävästi ainakin yhdet letkeät viikonloppu-reenit Ipi Suonenveto & Itar Tass-poppoolta, on rokkia ja slovaria… Damn, kaiholla niitäkin aikoja muistellen!

Mersii ja poquet piälle, keikkakalenteriin pamahti taasen uusi päivä kilkuttelun saralle. 2.10.2010 yhden miehen legioona lähtee Männistön pintapaikkaan Amppariin, tarkoituksena ei vähempää ei enempää kuin soittaa musiikkia.. Siellä on kyl aina hyvä meisinki, jotkin siellä viihtyy jo aamusta pitäen. Kuten eräs bändiläinen tokaisee väliajoin: "Mene baariin, siellä aina ystävä".

Välistä ollaan mietitty että saiskohan soitantoon uutta verta ja väriä jos otettais uusi soittaja uudella instrumentilla varustettuna, noinniinkuin rivistöön soittelemmaan. Tässäpä erään hakijan koesoitto-tilaisuudesta tiukkaa faktaa (hakija on jo päässyt viimeiseen hakuvaiheeseen):

Elämä on kovaa mutta kovimmat soittajat on rautaa!

Äh, ehken liikaa tulee Ou nou-sarjaa telkkarista, turmelee ihmisen normaalin "ajattelu"kyvyn… Mainos:

Joo, siellä on Ullassa kesäkauden avajaiset, voip olla aika ärhäkkä meisinki mökissä! Heh, onpas laittant mr. Ravintoloitsija että tunnetuimmat coverit, siihen rimmais kaveriks – ihmeellisimmät kaverit – Mut sielläpä otetaan Julkulasta mittaa perinteisen kaavan mukaan. Eli ei sen erikoisempaa, hah.

Eipä oo paljoa kerenny keikka- tai levysydeemejä tällä viikolla miettimään, on annettu voimavarat hyvään tarkoitukseen – veriveljen autotallin rakennukseen! Tai no tuloo siihen muutakin, mutta on se toi talonrakennus vähän erilaista kuin biisinrakennus, ehhehe. Mut on sitä muutakin tehty kuin ruokataukoja pidetty, istuma- ja huilitaukojakin on nääs pidetty.

Ja taasen anpiliivipöl, etelän levymogulit on jossain reissun päällä ja auringon siemailussa, ei paljoa bändin asiat etene semmoisissa aikaväleissä. Bändi lyö viisasta päätä yhteen perjantaina ja tutkii että mitenkäs tässä saatais vähän seuraavaa vaihdetta silmään, on jonkun verran jo menty samoilla bensoilla ja rutiineilla tota keikan tekoa sekä yleistä touhua. Vaihtelu virkistää lopullisesti, sikspä pitää etsiä vähän pilkettä silmäkulmaan. Tosin jos raksalla välttyis semmoselta, ikävä jos puu törröttää silmästä.